sunnuntai, 17. tammikuu 2010

Väsymyksen virtapiuha

Onpa muuten ollut harvinaisen paska viikko, onneksi se päättyy tänään. Tämän viikon saldona on viulunkielenä oleva Anja (toim.huom ei niin hoikkana kuitenkaan lähinnä kuvaan nyt tätä fiilistä.) Lapset on jossain vaiheessa muuttuneet ihmisistä käveleviksi riiviöiksi. Tappeleviksi kiukutteleviksi kakaroiksi. Niiksi joita on vaan naapureilla,ei meillä. Kuka lienee käynyt ne pienet kullanmurut yöllä vaihtamassa...

Äitiys on yhtä helvettiä,kyllä päässä on täytynyt olla enemmänkin vikaa kun on tähän rumbaan joskus alkanut. Tottahan meistä jokainen toivoo itselleen sitä öisin vielä vuosikkaanakin hilluvaa pilttiä joka ei voi millään nukkua omassa sängyssään vaan se sänky on äidin mahan päällä. Samainen ihanainen aloittaa pulputuksen ja kitinän klo 02.50 juuri niinä öinä kun äidillä on herätys 04.25. Äninä jatkuu siihen asti kun nousen ylös ja painun kahvin keittoon. Tulee hiljaista,tyttö ja isi posottavat unta puoli ysiin saakka. Töistä tullessa saa kuulla että tyttö on ollut päivän kuin enkeli, kiva kuulla sillä käninä ja jaloissa roikkuminen alkaa tasan sillä siunaamalla kun takki on päätynyt naulakkoon. Äitiys,se on niin ihanaa. Saat lapsen vihdoin jaloista roikkumasta ja kävelet keittiöön,ruoka ei tietenkään ole valmiina koska eihän isi voi sitä tehdä kun lapsetkin on jaloissa!Herranjestas,liikaa se on! Alat tekemään ruokaa kun isompi piltti makaa jo eteisessä valittaen kuolevansa kohta nälkään jos ei saa ruokaa NYT. RUoka on valmista ja isotyttö tulee pöytään,kuoleman nälkäisenä. Ruokailu kestää 1,5h ja lautaselta on hävinnyt yksi nakki. Se siitä kuolemasta.

Ruuan jälkeen on mukavaa istahtaa ja juoda kahvit. Torstaisin voi vaikka selata sen MeNaiset jos siellä vaikka joku jääkiekkoilijan vaimo taas jakaisi lukijoiden kanssa täydellisen elämänsä. Kuinka kuvissa koti kiiltää ja pikkuiset on puettuna Doltseen ja kappanaan. Äiti on freesattuna juuri kampaajalta tulleena sivun laidassa teksti: kyllä äidinkin pitää saada omaa aikaa ja laittautua. Siinäpä sitten istut itse tukka puolensentin juurikasvulla ja naama halvassa meikkivoiteessa ihmettelemässä missä vika. No joo,taviksen täytyy käydä töissä. Oikeissa sellaisissa ei vaan edustamassa miehen rinnalla hyväntekeväisyys gaaloissa. Se tavisäiti saa joululahjaksi jalkahoidon ja äitienpäivänä kasvohoidon. Sillä omalla ajalla on pärjättävä taas seuraavaan vuoteen. Synttäreiden kynnyksellä voi olla mahdollisuus mennä kampaajalle.Värjätä pitää kuitenkin kotona. Pikku piltit on puettuna ihan vaan henkkaanjamaukkaan ja kotikin on ihanassa epäjärjestyksessä. Tasan ei käy onnenlahjat.

Ajatus kyllä katkesi taas täysin,mietin miksi ja tajusin että täällähän on ihan hiljaista. Ja ei, lapset ei ole pahanteossa vaan ihan sängyissään.Jopa pienempi.  Ehkä ensiviikko on jo parempi ja silloin äitiyskään ei enää tunnu helvetiltä. Onneksi tuo tunne häviää aina jossain vaiheessa vaikka kuinka vastustaisi. Siihen ei tarvitse paljoa kun unohtaa jo miksi sitä oli niin kiukkuinen. "äiti mulla liikkuu hammas" niin,siinä se oli.Kiukku vaihtui ylpeyteen.Kyllä sä oletkin iso tyttö jo.

keskiviikko, 29. heinäkuu 2009

Sorvin ääressä jälleen.

Niinhän se tuli maanantai ja ensimmäinen työpäivä loman jälkeen. Yllättävän helppoa oli lähteä liikkeelle ennen 6. Työpaikalla odotti iloinen pomo jolla oli heti pinkka tehtäviä jotka pitäisi hoitaa,kai muistat miten nämä tehdään? Ei ollut fanfaareja,ei soittokuntaa puhumattakaan tervetuliaiskahveista.Vain pino tekemättömiä rästitöitä.

Töiden tekeminen oli ihmeen helppoa,kuin ei olisi ikinä poissa ollutkaan vaikka edellisestä työpäivästä oli kerenyt kulua yli vuosi. Tuttuja asiakkaitakin virtasin solkenaan ja heidän ongelmansa olivat ihan samat kuin silloin kun pois jäin. Helppoa oli etsiä tiettyä limppua kun tiesi ettei sitä ole mutta asiakas oli varma sitä olevan meillä "kun näin oli sanottu" Noh,soiton jälkeen kävi ilmi ettei se ollut edes meidän kauppa josta leipää oli ostettu vaan ihan toisessa kaupungissa oleva erin firman paikka. "No minä aattelin ettei noin nuori tyär tiiä onko sitä vai ei...." Noh juuh,nuori ja nuori mutta tiedän kyllä mitä tuotteita valikoimamme sisältää. "No entä onko teillä pirkka-edamia?"Ei ei ole,kun ei ole k-kauppa."No tilatkaa!"No kun ei voi mutta tässä on tätä toista vastaavaa. "EIkö sitä ole 750g paketissa?"Ei ole kuin 1kg ja puolen kilon. "Mutta ei siis 750g?Ettekö voi tilata sitä?" No ei voida kun ei kuulu meidän valikoimiin. "On tämä kanssa kun ei edes asiakkaalle tilata kun pyytää!" PAhoittelen kovasti tilannetta,voin tiedustella josko se saataisiin valikoimiin. "mihin valikoimiin?Minä tarvitsen sitä juustoa nyt!"  Asiakas poistuu ja jään tuijottelemaan perään. Näinhän se menee,kohta asiakas hakee ihan toista juustoa mitä edes kysyi. Ah, on ollut ikävä tätä kaikkea!

ASiakkaiden kanssa sählääminen on ihan oma lukunsa mutta tavarantoimittajat ne vasta mahtavia on. Kiistelin heti ensimmäisenä päivänä yhden kanssa siitä oliko jättänyt meille väärän lavan jossa on joku kumimatto alla.Ei ollut jättänyt, mutta eihän hän sitä uskonut. Mentiin kyseisen lavan viereen,eikä siellä mitään kumimattoa ollut. Häiskä oli sitä mieltä että meillä se on. Juu,olin varmaan piilottanut sen ihan veetuillakseni hänelle.Mulla kun ei ole töissä parempaakaan tekemistä...Seuraava toi väärää tavaraa sitten ihan oikeasti. Perään kun soittelin sanoi notta myykää se väärä tuote. Helppoahan se on,vetäisen hatusta hinnan ja ohjelmoin sen vielä koneellekkin.Oonpa etevä. Ei onnistu mutta herran mielestä linjan toisessa päässä se onnistuu kyllä koska naapurikunnan prismassakin sitä myydään. (kerron nyt tässä että en ole prismassa edes töissä) että soitan sinne ja kysyn hinnan!No enkö ihan itse sitäkään keksinyt että soittelisin toiseen kauppaan ja kyselisin hintaa ihan noin vaan. Sanoin notta pittää hyvittää. Mies meinasi että myyn ne kuitenkin.Kyllä myyn joo,takaovesta pimeesti.Kassan läpi kun ne ei vaan mene. Kyllä se on hyvä että viisaampi neuvoi tässäkin asiassa.

Ai että.Ihanaa olla töissä.

Seuraavana laulaa puhelin ja sieltä soittaa "Mirkkukassaltamoi" Sillä on kuulema kädessä semmonen paita jossa ei ole hintaa. No ahaa,vai semmonen on.Niin minkälainen paita?no tämmönen t-paita. ööh...meillä on valikoimassa semmonen parisen sataa paitaa että ei missään nimessä kannata mitenkään kuvailla sitä...No tää on tämmönen punanen...jooh,noh onko siinä kuvaa?Ei ole täsä on tekstiä.Just no onko se minkäkokoinen?No emmää tiiä...oisko tää M...no joo eli se on aikusten paita. Jaaplataan siinä hetki ja sitten käy ilmi että paidassa on punaset hihat se on muuten pitkähihainen ja lasten paita. Juoksin sitten koko hemmetin myymälän pukineosaston läpi ihan huvikseni.. Mirkku sitte soitteleeki jo kassakelloa,kun sinnehän tuli jo jono.

Menen kassalle ja avaan ruuhkan. Kas kummaa kun ei kone halua heti toimia niin on se viiskymppinen vanha poika siinä taas naurahtamassa sen kuluneen fraasin "nää on varmaan sitten ilmasia" No kyllä vaan ovat!Vain sulle ja vain tänään! oisko sitä etukorttia?Eipä tietenkään ole,käydään kaikki maholliset muut kortit läpi ja sanotaan että ei ole. Vedät maksukortin ja asiakas menee pakkaamaan tavarat. Ahaa elämys valtaa mielen ja ilme kirkastuu.Niiiiin se on se vihriä kortti onhan mulla se tietysti. Kiva. Ei muuta ku onnea. Onneksi meillä on info, tytöille saa aina sälyttää kaikki unohtuneet boonukset.

 

Päivä loppuu viimein ja kävelen tilaushuoneen ohi. Pöydällä on parilaatikkoa karkkia ja päällä teksti "On hävikissä",vieressä on roskakori mihin ne ois sen jälkeen pitäny laittaa eikä jättää muille. Laitan päälle lapun johon kirjoitan "entäs sitten" ja menen vaihtamaan vaatteet.

 

Ihanaa olla taas töissä.                                

lauantai, 11. heinäkuu 2009

isi pissaa erilälaila ku sää.

Näinpä näin. Iso ahaa elämys koettiin muumimaailmaan matkalla kun junan vessassa isi meni ja pissasi seisaaltaan tyttäremme ollessa vieressä. (sanoi mulle ettei voi pissata istuulleen ku oli niin ahasta,katoin hetken ja kysyin miten luulet minun sen hoitavan?) Siinä sitten seisoi vessassa esikoinen ja totesi vakavana. Isi pissaa erilälailla ku sää. Se seisoo ja tekee näin *tyttö näyttää kuinka seisotaan ja pidetään pippelistä kiinni* Hauska juttu sinänsä koska olemme käyneet useita kertoja saunassa koko perheenkesken eikä isin erilaisuus ole koskaan aiheuttanut minkäänlaisia kysymyksiä.

Nyt perheessä siis asuu tyttöjä ja poika, kuten esikko asian esittää. Otitko sinä äitin vaimoksesi isi?Oletteko häissä? (naimisissa) sitten kun minusta tulee iso niin minä menen häihin Pekan kanssa. Sitten minusta tulee äiti ja mulle tulee iso maha ja mää synnytän lapsen. Sitten sanon että sen nimeksi tulee Anniina. Äiti sitten sinusta tulee mummo. Äiti kuulitko sää? Kun mun mahasta tulee vauva niin sitten susta tullee mummo. Sydän heitti pari kertaa voltin. Mummo?Minusta? Kriisi oli melkein valmis kunnes tajusin ettei asia ehkä ollut vielä ajankohtainen. Tyttäremme menee ensivuonna eskariin. Asiaa puitiin kuitenkin vielä miehen kanssa illalla, käsiteltiin poikakaverit, juuri ne mopon bensalta haisevat amisviiksiset pojanklopit.Kyllä me tiietään mikä niilläkin sitten on mielessä *nyrkinheristeliö* Ehkäisyasiat ja se voi kamala soikoon!Mummoksi ja papaksi tulo. Tuo miespuoleinen on jo päättänyt että häntä ei sitten papaksi kutsuta. Noh, ehkä hänelläkin on vielä hetki aikaa sopeutua ajatukseen, että tyttärien elämään tulee joku päivä mies joka on niiden silmissä kovempi jätkä kuin iskä. 

Isi osaa muutenkin paljon juttuja joita äiti "ei". Isi lukee paremmat iltasadut, vaikka kirja olisi sama mitä äiti lukee. Isi pelaa pleikkaa, äiti ei. Joo isillä on aikaa pelata sitä, mutta ajankäytöstä on kai turha vielä lapselle selitellä. Isi käy töissä paperitehtaalla, mutta tytön mielestä isi tekee lentokoneita. Kun kuuli sanan paperitehdas niin työnkuva muuttui. "mun isi tekee paperilentokoneita" mitä äiti sitten tekee? No ruokaa tietysti. Ja onhan sillä se kauppa liikenneympyrässä. Siis työpaikka,mutta tytön mielestä se on äidin kauppa. Meillä on siis mielenkiintoinen perhe. Kiteytettynä se kuitenkin on näin: Meidän isi on Batman,äiti on kissanainen,hänestä itsestään tulee isona Lumikki ja pikkusisko on pikkumyy.

lauantai, 11. heinäkuu 2009

Salilla on kiva käydä.

Kaikkihan nykyään harrastaa salilla käyntiä,siis ihan kaikki. Se on muodikasta hommaa. Salille kun lähdetään on tytöillä tukka ojennuksessa ja pakkelia kilo naamassa. Treenikassista löytyy taas uudet Davidin kamat, johan niitä vanhoja oli 2 kertaa käytetty. Mitä ihmisetkin ajattelis jos sinne kolmekin kertaa samoissa rytkyissä vääntyisi. Salin pihalla vilkaistaan vielä viimeisen kerran isosta ikkunasta omaa peilikuvaa.Hyvältähän se näyttää,paitsi onhan tuo perse levee painoa kun on kaikki 45 kiloa ja pituutta 170cm. Nälkään syödään äänekkäästi purkkaa ja puhelimeen puhutaan kuinka kauhee läski sitä ollaan. IhQa!

Sisällä vaihdetaan ne uudet kamat,ai että ne on hienot. Laitetaan vähän tukkalakkaa ja hajuvettä,viis siitä vaikka tuo vieressä seisova vanhus (30v.) olis astmaatikko. Pääasia et näyttää ja haisee hyvältä (?) kilometrien päähän. Lisäys vielä huulikiiltoa ja valmista on. Sipsutellaan siinä sitten kuntopyörän luo, siellä onkin just uus cosmo tullut joten voi lueskella sen siinä samalla kun polkee rauhassa. Ei sitä hiki voi tulla herranjumala! Meikit leveis ja kaikkee! Kännykkä piippailee tasaisin väliajoin ja kaverit saa siinä sitten kuulla kuinka tässä kovaäänisesti reenataan. Kuntopyörältä siirrytään lähentäjiä tekemään. Kilon painolla korkeintaan, siinäkin on jo puolkiloo liikaa. Onneksi voi tehä vaik 5 toistoo ja pitää taukoo.Ettei vaan tulis hiki. piip piip puhelin piipittää, raportti oli mennyt perille. Tuo IhQ naapurin-Mara tuli salille!

Naapurin-Mara on salin kunkku, se viettää aikaa kavereiden kanssa jutellen ja tietysti naisia arvostellen. Siis kauheetahan se on ku tuokin kotiäiti tuossa virttyneissä housuissaan ja paidassaan hikoilee. Vois ny vähän miettiä. Mara reenaa isoilla painoilla ja pitkään. Välillä jutellaan kavereiden kanssa ettei kukaan muu vaan kerkiä tekemään sillä samalla laitteella mitään. TAi ainakin saa odottaa 45min-1h ennen sitä. MAra jättää aina painavimmat painot paikalleen koneeseen, eihän niitä pois voi viedä. Siinähän rasittuisi liikaa, aivan sama vaikka seuraavana olisi vuorossa juurikin se kotiäiti. Jos ei saa vaihdettua painoja, jättäköön treenaamatta. Ajattelee Mara.

Anja on kyseinen virttynyt kotiäiti, vaikka itseasiassa hänellä on uudet housut. Ihan Umbrot jos ei väärin muista. Ne vanhathan ei mene viereenkään. Painoa kun on kerätty raskaudenaikana jälleen 20 kiloa, niistä jäljellä on 10. Anja hikoilee kuin sika. TArkoituksena laihtua ja kerätä lihaksia. Ei vain KÄYDÄ salilla. Anjan miehellä on kuitenkin Davidin housut,se osti ne alesta. Ei kerrota sitä kenellekkään. 

 

perjantai, 10. heinäkuu 2009

Täsä sitä nyt ollaan...

Että oikein blogin sitten laitoin pystyyn. HAH mä en edes oikeastaan tiedä tästä(kään) hommasta mitään. Hyvä että tämä on kuitenkin suomeksi, luetun ymmärtäminen enklantiksi kun saattaisi hieman tökkiä.

Kuuntelen kun lapset remuaa olohuoneessa.Kuulostaa siltä että kohta kuuluu huuto, se on vakiohomma kun niillä on hauskaa. Itku pitkästä ilosta. Pierukin paljon nauramisesta. Pitäisi mennä katsomaan,mutta taidan ensin siemailla kupin kahvia.

Kotona oloa on jatkunut nyt kohta 1v 2kk, ihanaa palata töihin. Sehän on silkkaa lomaa kodin pyöritykseen verrattuna. Vaikka asiakkaat tekevät välillä sielläkin hulluksi on sentään kahvihuone ja -TAUKO jolloin saa hetken olla rauhassa ja hengähtää. Kotonahan se on vakio, saat kahvin eteen,lapset alkaa tapella. Menet vessaan lasket housut ja oven takaa kuuluu "äiti mua pissattaa" no ei kai siinä.Äitipä nostaa housut ja päästää pissalle...Se taito onkin kehittynyt vasta äitiyden myötä.Pissankin osaa keskeyttää jos on tarve. Se on vaan ihme juttu, vaikka kysyt että "äiti menee nyt vessaan,pitääkö päästä käytkö ensin?" vastaus on ei ja kohta ollaan oventakana huutamassa. Isi saa kyllä istua vessassa vaikka tunnin (siellähän se meillä kirjatkin lukee,ainua paikka missä on rauha.Niin sillä.) Muutoinkin ihmettelen tätä äitiyden ihmettä verrattuna isyyteen. Ajatelkaapa vaikka yöheräämisiä, nainen herää pienimpäänkin inahdukseen ja on heti kuin partiolainen "mikässillänälkävarmaantissisuuhun" "eiseollukkaakumärkävaippavoivoihellanlettas" samaan aikaan vieressä isi örähtää ja kääntää kylkeä. Desipelit vauvalla nousee kun ei äiti ole tarpeeksi nopea.Mitä tekee isä?Pieraisee,ynähtää ja jatkaa unia.  Äiti saa lapsen nukkumaan ja hiljaiseksi.On juuri vaipunut uneen niin vierestä kuuluu "äiti mulla tuli pissa sänkyyn" Ei muuta kun ylös ja hommiin. Mitä tekee isi?Jatkaa unia ja aamulla kysyy vaimolta että "miten oot niin kiukkunen?Ei kai sua väsytä?"